Yllättäviä asioita muistista

   

Minulla  on muisti huonontunut iän myötä. Saatan unohtaa mennä treffeille ystävän kanssa. Lisäksi olen aina ollut hajamielinen ja siten unohtanut asioita. Saatan esimerkiksi mennä hakemaan keittiöstä jotakin, mutta kun pääsen sinne, en muista, mitä olin hakemassa. Monesti muistan sitten, jos menen takaisin makuuhuoneeseen. Tämä kai on aika yleistä.

En ole koskaan muistanut tarkkoja vuosipäiviä. Miehen, lasten ja ystävien syntymäpäiviä. Lisäksi en muista meidän hääpäiväämme. Välillä unohdan ikäni. Tyttäreni kuoleman ajankohdan muistan tarkasti. Varmasti aina.

Toimiakseen hyvin aivot tarvitsevat merkityksellistä tekemistä ja palauttavaa yöunta. Kun mieli voi hyvin, jaksaa tehdä itselleen mielekkäitä asioita, huolehtia itsestään, iloita ja olla kiinnostunut muista ihmisistä, sanoo psykologi Sari Hesselgren.

Mutta jos mieli on huono ja täynnä huolia, muistikaan ei toimi täysipainoisesti. Murehtiminen vie todella ison osan kapasiteetista, eikä mieleen mahdu paljon muuta. Murheellisten ajatusten pyörittely jumittaa aivot.

Maailmassa on paljon turvattomuutta ja epävarmuutta sisältäviä asioita. Sari Hesselgren sanoo, että toiset osaavat työntäää ahdistavat asiat itsestään etäämmälle, mutta joitakin ne kuormittavat liikaa.

Keinot, joilla voi vaalia muistiaan, ovat paljolti samoja kuin keinot, joilla voi nostaa mielialaa. Myönteisen elämänasenteen tiedetään pitävän yllä muistitoimintoja ja toimintakykyä. Maailmasta murehtimisen ei pitäisi mennä hyvinvoinnin edelle. Mieltä myös rauhoittaa, kun nimeää omia tunteitaan ja kertoo niistä ihmisille, jotka kuuntelevat myötätuntoisesti.

Uupumus ja masentuneisuus vie voimat ja vaikeuttaa asioiden mielessä pitämistä, ja uuden oppiminenkin on silloin vaikeaa. Hesselgren sanoo:" Masennus voi tilapäisesti heikentää keskittymiskykyä ja muistia. Silloin ihan tavallisetkin asiat saattavat unohtua. Masennusoireista kärsivä voikin alkaa epäillä itsellään muistisairautta. Nämä muistivaikeudet kuitenkin korjaantuvat toipumisen myötä." Masennuksen hoito on tärkeää siksikin, että pitkittyessään se lisää Alzheimerin taudin riskiä.

Muistihäiriöt voivat toki johtua muustakin sairaudesta kuin masennuksesta. Monet aineenvaihduntasairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat heikentää muistia.

Jos muutos muistissa on hyvin suuri, esimerkiksi sovitut tapaamiset ja itselle merkitykselliset asiat unohtuvat jatkuvasti, on hyvä hakeutua lääkärille. Lääkäri tekee yleensä muistitestin ja lähettää tarvittaessa neuropsykologisiin tutkimuksiin tai aivojen magneettikuvaukseen.

Muistista huolestuneen kannattaa kuitenkin muistaa, että varsinaiseen muistisairauteen liittyy myös muita oireita kuin muistin huononeminen. Persoonallisuus voi muuttua rajusti tai arjesta suoriutuminen vaikeutua: julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen tai ruoanlaitto ei enää onnistu, kauppareissuilla tulee tehtyä kummallisia ostoksia tai rahankäyttö muuttuu holtittomaksi.

Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet huonontavat muistia tilapäisesti. Muillakin keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on samankaltainen vaikutus, esimerkiksi suoliston rauhoittamiseen tarkoitetuilla lääkkeillä ja mielialalääkkeillä.

Sen sijaan verenkiertoa parantavilla lääkkeillä on parantava vaikutus myös muistiin. Verenpainelääkityksellä voidaan tutkitusti estää muistisairautta. Samoin korkean kolesterolin hoitoon käytetyt lääkkeet suojelevat pitkällä tähtäimellä myös aivoja.

Liikunnalla on vaikutus mielialaan ja muistiin monella tavalla.Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja siten hapen ja ravinteiden saantia. Se myös laskee verenpainetta ja stressiä sekä vähentää elimistön hiljaista tulehdustilaa, joka on osittain Alzheimerin taudin taustalla.

MIND-ruokavalio on kehitetty erityisesti aivojen hyvinvointiin. Se muistuttaa välimerellistä ruokavaliota ja sisältää paljon tummanvihreitä lehtivihanneksia, palkokasveja, muita kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lisäksi käytetään täysjyväviljaa, kalaa, pähkinöitä ja oliivi- tai rypsiöljyä.

Aivot tarvitsevat myös vitamiineja. Erityisen tärkeä on D-vitamiini. B12-vitamiinia pidetään muistivitamiinina. Siitä on kuitenkin harvoin puutetta, jos syö monipuolisesti. B12 vitamiinia on muun muassa kaikessa eläinperäisessä ravinnossa, kuten maidossa, kalassa, lihassa, munissa. Vegaanien on syötävä sitä ravintolisänä.

Ristisanatehtävät, sudokut, käsityöt ja opiskelu ovat tuttuja suosituksia, mutta myös kirjan lukeminen aktivoi aivoja monipuolisesti.

Lähteet: Hyvä Terveys 05/ 2023, kuvat Pixabay