Suolistobakteerien yllättävät vaikutukset

 

Suolistobakteereista tiedetään, että ne pitävät kuidusta ja että ulostesiirre auttaa antibioottiripuliin. Niillä on myös vaikutusta masennuksen syntymiseen. Mutta ne vaikuttavat myös muihin kehon toimintoihin - joskus yllättävillä tavoilla.

Karvojen kasvattajat

Ulostesiirteillä on tähän asti hoidettu kymmeniätuhansia ihmisiä. Matkan varrella on tullut vastaan myös odottamattomia seurauksia.

Näistä kenties erikoisin on amerikkalaisten tutkijoiden raportoima tapaus, jossa ulostesiirre sai karvat kasvamaan kahdella kaljuudesta kärsivällä miehellä.  

Miehet sairastivat alopekiaa, joka aiheuttaa hiustenlähtöä, mutta voi vaikuttaa karvankasvuun muuallakin kehossa.

Molemmat miehet saivat ulostesiirteen antibioottiripuliin, mutta yllättävä seuraus nähtiin muutaman viikon päästä.

Ei vielä tiedetä, miten ulostesiirre laukaisi karvankasvun, mutta yksi selitys voi olla, että alopekia on autoimmuunisairaus, joten ulostesiirre ehkä vaimentoi tulehdusta.

Diabeteksen hillitsijät

Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustussolut hyökkäävät haiman beetasolujen kimppuun ja tuhoavat ne.

Tämän seurauksena haima ei enää voi erittää insuliinia, jolloin solut eivät saa energiaa.

Diabeteksen alkusyy on tuntematon, mutta viime vuosina monet eläinkokeet ovat viitanneet siihen, että ykköstyypin diabetes alkaisi suolistosta.

Eräässä tutkimuksessa ulostesiirre osti haiman tärkeille beetasoluille lisäaikaa. Se puolestaan vahvistaa havainnon, että suolistobakteereilla voi olla jotakin tekemistä diabeteksen patofysiologiassa.

Paksusuolessa panimo

Kiinalaiset tutkijat raportoivat vuonna 2019 erikoisesta tapauksesta, jossa potilas tuli humalaan syömällä mitä tahansa sokeria sisältävää ruokaa tai juomaa.

Tilanne oli kestänyt jo niin kauan, että potilaalle oli kehittynyt rasvamaksa. Tämän syyksi paljastui suolistobakteeri Klebsiella pneumoniae.

Potilaalla esiintyi bakteerista muoto, joka sokeria saatuaan tuotti niin paljon alkoholia, että se riitti humalluttamaan potilaan ja aiheutti samoja haittoja kuin alkoholin nauttiminen juomalla. Tutkimuksen julkaisi Cell-tiedelehti.

Ilmiö on lääketieteessä jo vanhastaan tunnettu ja siitä käytetään nimeä auto-brewery syndrome, joka tarkoittaa, että suolistossa on panimo, joka tuottaa alkoholia.

Suola pahasta bakteereillekin

Kaikki varmasti tietävät, että suolaa pitää välttää, koska se nostaa verenpainetta. Uutta tietoa on se, että suolistobakteerit ovat tässäkin mukana.

Mitä siis tapahtuu suolistomikrobistolle, jos se saa ravinnosta liikaa suolaa? Tätä asiaa testattiin saksalaisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Nature-tiedelehdessä vuonna 2017.

Terveille vapaaehtoisille annettiin normaalin ravitsemuksen lisäksi kuusi grammaa lisäsuolaa kahden viikon ajan, mikä kaksinkertaisti heidän suolan kulutuksensa.

Kahden viikon päästä tutkijat tarkastivat, miten oli käynyt suoliston hyville Lactobacillus-bakteereille. Niiden määrä oli vähentynyt todella paljon, ja vapaaehtoisten verenpaine oli noussut.

Mahdollinen selitys verenpaineen nousulle on, että kun hyvien bakteerien määrä vähenee myös lyhytketjuisten rasvahappojen tuotanto vähenee.

Siirre lievitti autismia

Autistisilla potilailla on monesti vaikeita suolisto-ongelmia. Tämän vuoksi amerikkalaiset tutkijat kokeilivat muutama vuosi sitten, auttaisiko ulostesiirre näihin ongelmiin.

Arizonan osavaltioyliopiston tutkimuksessa 18 vapaaehtoista sai ulostesiirteen, tämän jälkeen vatsaongelmat alkoivat hellittää viikoissa. Tutkimuksen lopussa 80 prosenttia koehenkilöistä oli saanut ulostesiirteestä apua. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä.

Suuri yllätys koettiin kuitenkin kahden vuoden päästä, kun tutkijat tapasivat potilaat uudestaan. Myös potilaiden autistiset piirteet olivat selvästi lieventyneet.

Lähtötilanteessa 83 prosenttia koehenkilöistä oli luokiteltu vaikeasti autistisiksi. Kahden vuoden jälkeen vaikeasti autistisenkriteerit täytti enää 17 prosenttia koehenkilöistä. Yli 40 prosenttia ei enää täyttänyt autismin määritelmää. Myös vatsaongelmat poistuivat lähes kaikilta koehenkilöiltä.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 22.5.2023, kuvat Pexels