Fyysisessä terveydessä myös tunteet pelissä

  

Minä saan aina jonkin suurehkon jutun jälkeen,  aikoinaan esimerkiksi ison tentin jälkeen jäytävän pääkivun. Töissä pääkipu tuli viikonloppuna tai lomalla. Sairastin myös flunssia selkeästi psykosomaattisesti.

Mieltä ja kehoa hoidettiin aikoinaan kokonaisuutena ennen kuin lääketiede alkoi pitää niitä irrallisina. Mutta viime aikoina ajattelu on taas muuttunut, ja ihminen nähdään jälleen kokonaisuutena.

Mielen toiminnasta kertoo muun muassa palsebolääkeitten toimiminen kivunlievityksessä. Siinä esimerkiksi voimakkaasta päänsärystä kärsivää koehenkilöä saatetaan lääkitä kalkkitableteilla, mutta tulos on päänsäryn helpottaminen. Tutkimuksissa  aivojen on todettu tuottavan omaa morfiinin kaltaista kipulääkettä, vaikka varsinaisesta lääkkeestä ei ollut lääketieteellistä apua.

Jopa noin 70 prosenttia kroonisista sairauksista liittyy stressiin. Pitkäaikainen stressi lisää matalaa tulehdusta ja muita terveydelle haitallisia prosesseja. Ylikuormittunut keho tuottaa myös suuria määriä stressihormoni kortisolia. Ja nämä mekanismit lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Stressaamisen vastakohtana voidaan pitää ystävällisyyttä muita kohtaan. Vilpittömästä hyvyydestä syntyvät tunteet lisäävät oksitosiini-hormonin tuotantoa, joka tuo hyvänolontunnetta ja laskee verenpainetta. Altruistista elämäntapaa pidetäänkin yhtenä terveyttä edistävimmistä tavoista elää.

Kohtaa hankalatkin tunteet

Psykologisessa mielessä jokaisella tunteella on oma tehtävänsä eikä niitä luokitella hyödyllisiksi tai haitallisiksi, sillä tunteet ovat viestejä, jotka yrittävät ohjata meitä tiettyyn suuntaan tai toimintaan.

"  Omia tunteita ei pidä käsitellä vihollisina, vaan ymmärtää, että ne ovat hyödyllisiä reaktioita, jotka auttavat selviytymään elämän pulmatilanteissa", selittää professori Tiina Paunio.

Hän neuvoo olemaan tunteen äärellä ja miettimään, mistä se kumpuaa, sen sijaan että sivuuttaisi tai yrittäisi vaientaa sen. Jos vaikean tunteen synnyttäneen asian tunnistaa ja pystyy ottamaan käsittelyyn sen aiheuttajan, tunteen hallitsevuus ja sen hermostolliset vaikutukset lievenevät.

"Jos yöllä herää työstressiin, ei kannata yrittää meditoida ajatusta pois vaan miettiä, onko työssä todella liikaa kuormaa, käyttäytyykö joku siellä oikeasti epäasiallisesti tai pitäisikö omia töitä järjestää uusiksi", Paunio neuvoo.

Ahdistavat tunteet ja ajatukset lisäävät stressihormonien tuotantoa. Pitkäkestoisen stressin on havaittu liittyvän muun muassa korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Rentoutuminen helpottaa, jopa hoitaa monia kroonisia sairauksia.

Kielteisiin  tunteisiin on helppo jäädä jumiin ja alkaa ruminoida, eli pyörittää samaa ajatusta mielessä. Tämä ei johda mihinkään hyvään. Muun muassa tunteiden hyväksyminen antaa aikaa käsitellä niitä rakentavalla tavalla ja auttaa pääsemään kielteisestä kehästä.

Viha ja ahdistus näyttävät myös heikentävän elimistön kykyä suojautua sairauksilta, kun taas ilo voi vahvistaa immuunipuolustusta.

Jatkuvan huolen pysäyttäminen on tärkeää, koska kielteisten asioiden jatkuva ajattelu vahvistaa siihen liittyviä muistijälkiä ja ruokkii stressihermostoa.

"Vaikka sairastuisit, pyri ottamaan elämässäsi haltuun niitä asioita, joihin pystyt vaikuttamaan. Hyväksy samalla se, että sellaistakin tapahtuu, jolle et voi mitään. On silti tärkeää olla toimija eikä vain uhri, jolla ei ole mitään vaikutusvaltaa elämäänsä."

Terveyden kannalta on eniten vaikutusta sillä, miten tunnistaa, pystyy säätelemään ja käsittelemään tunteitaan, ei niinkään tunteiden laadulla, kertoo psykologi Eino Partanen.

Kyky säädellä ja käsitellä tunteitaan on osa resilienssiä, joka auttaa toimimaan ahdistavassakin tilanteessa. Resilienssiä eli mielen joustavuutta voi vahvistaa opettelemalla rakentavia selviytymiskeinoja, kuten tunteensäätelytaitoja, tietoista läsnäoloa ja hyvää vuorovaikutusta.

Ahdistuksen voi saada hetkeksi pois juomalla alkoholia, mutta se ei ratkaise ongelmaa. Syömisen tiukka hallinta tai hallitsemattomuus, pakonomainen tekeminen tai eristäytyminen ovat päihteiden lisäksi yleisiä yrityksiä hallita tunteita.

Perisuomalainen ratkaisu on padota tunteet ja olla kuin ei niitä olisikaan.

Kyllä tunteet voi padota loppuelämäkseen, mutta se ei ole hyödyllistä eikä tee hyvää, koska tunteen kieltäminen ei nimittäin estä sen vaikutusta omaan toimintaan.

Koska ihminen on kokonaisuus, tunne ei ole vaikuttamassa vain mieleen. Tunteiden patoaminen voi johtaa stressiin, ahdistukseen, erilaisiin kipuihin, vastustuskyvyn huonontumiseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja lukuisiin muihin sairauksiin. Väitetään myös, että syöpä johtuu padotusta aggressiosta.

Patoaminen, välttäminen ja kieltäminen ovat heikkolaatuisia tapoja käsitellä tunteita tai tilanteita, eikä ne ratkaise asiaa, josta tunne tulee.

Hyvä ensiapu ahdistavaan tunteeseen on tunnistaa se ja kohdistaa sitten huomio muualle. Negatiivisten ajatusten kierteen voi auttaa katkaisemaan liikunta, joka vaatii siinä määrin keskittymistä, ettei tunteen pyörittelylle mielessä jää tilaa. Suomessa Käypä hoito-suosituksissa mainitaan myös liikunta masennuksen hoitoon.

Lähteet: Hyvä Terveys 07/2023, kuvat omat