perjantai 17. maaliskuuta 2023

Särkynyt sydän -oireyhtymä voi johtaa kuolemaan

 




Kun tyttäreni Vera kuoli, ajattelin, että nyt en enää pelkää mitään. Pahin pelko toteutui.


Mutta muutaman viikon jälkeen Veran kuolemasta aloin pelätä omaa kuolemaani. Rintaa kivisti, ja oli rytmihäiriöitä. Sydän tykytteli ja muljahteli.   Aloin pelätä särkyneen sydämen -oireyhtymää eli takotsuboa. Pelkäsin mennä nukkumaan, koska pelkäsin, että minulle käy samoin kuin Veralle, että kuolisin nukkuessani  ilman, että syytä löydettäisiin, syy olisi tuntematon. Että vain kuolisin. Pois kokonaan. 


Ajatus lohduttikin välillä. Pääsisin Veran luokse, jos mitään kuoleman jälkeistä elämää nyt olisi. Jättäisin arkielämän huolet, pienet murheet. Pientä on kaikki rakkaan menetykseen verrattuna.


Suruun voi kuolla. Järkyttävä tunnereaktio voi halvaannuttaa sydämen ja viedä hengen. Iso osa kuitenkin selviää tapahtumasta hengissä ja toipuu ennalleen.


Tyypillinen voimakas tapahtuma voi olla läheisen kuolema. Moni varmasti tietää vanhan pariskunnan, joista ensin kuolee toinen, jonka jälkeen viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa toinenkin saa yllättävän sydänkohtauksen.


Myös mikä tahansa ahdistava tapahtuma perheessä tai lähipiirissä voi järkyttää niin paljon, että sydän reagoi tapahtumaan.


Takotsubo-nimi tulee mustekalapyydyksestä, ja vasen sydänkammio muistuttaa takotsubo-ilmiössä tätä pyyntivälinettä.


Kohtauksessa oireet muistuttavat pitkälti sydäninfarktin oireita. Rinnassa tuntuu ahdistavaa ja pakahduttavaa tuntemusta ja joskus kipuakin. Monesti on myös pahoinvointia, heikotusta, huimausta ja kylmähikisyyttä.


Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt, ja tämä koskee erityisesti yli 50-vuotiaita naisia.



Sydänfilmin ja sydänmerkkiaineiden perusteella särkynyt sydän -oireet näyttävät samanlaiselta kuin tavanomainen sydäninfarkti, jossa johonkin osaan sydämen omista valtimoista, sepelvaltimoista, syntyy virtauksen pysäyttävä verihyytytymä ja sydänlihas alkaa kärsiä hapen puutteesta.


Särkynyt sydän -oireyhtymää epäillään, kun sydänkohtauksen takia sairaalaan tulleelle potilalle tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, jossa valtimosuonet ovatkin avoimet, ja veri virtaa hyvin, eli kyseessä ei olekaan perinteinen sydäninfarkti.


Särkyneen sydämen -oireyhtymässä sydämen kärkiosa on tavallaan lamaantuneessa tilassa eli ikään kuin tilapäisesti halvaantunut. Sydänlihas ei supistu.



Särkyneen sydämen oireyhtymän yleistyminen johtuu etupäässä siitä, että nimenomaan diagnostiikka on parantunut. Esimerkiksi varjoainekuvaukset aloitettiin yleisemmin Suomen sairaaloissa vasta  2000-luvulla.


Myös väestön vanheneminen vaikuttaa kaikkien sydäntapahtumien lisääntymiseen, koska riskissä olevien ihmisten määrä ylipäätään kasvaa.


Naisten suurempi alttius  särkynyt sydän -oireyhtymälle on tiedetty aikaisemminkin, ja noin 90 prosenttia potilaista on naisia. Sairastumisen riski kasvaa vuosien varrella etenkin keski-ikäisten ja vanhempien naisten joukossa.


Syytä naisten isommalle osalle ei tiedetä, mutta epäillään, että se liittyisi jotenkin naisten hormonitoiminnan muutoksiin vaihdevuosi-iässä.


Ihminen ei itse oireidensa perusteella pysty erottamaan, onko menossa sydäninfarkti ja takotsubo, sillä rintatuntemukset ja muut oireet muistuttavat toisiaan. Diagnoosien erottaminen sairaalassa on kuitenkin tärkeää, sillä hoito on erilaista. Hoito annetaan aina ensin sairaalassa, sillä särkyneen sydämen -oireyhtymään voi kuolla.


Särkyneen  sydämen kärkeen muodostuu verihyytymä, joka saattaa lähteä liikkeelle ja aiheuttaa vaikka aivoinfarktin. Näissä tapauksissa rytmihäiriöitä ehkäistään, ja potilas saa verenohennuslääkettä.


Yleisesti särkyneen sydämen -oireyhtymää hoidetaan beetasalpaajilla, jotka estävät sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta ja rytmihäiriöitä. Sympaattinen hermosto kuuluu autonomisesta tahdosta riippumattomaan hermostoon. Se kiihdyttää verenpainetta, sykettä ja hengitystiheys nousee. Parasympaattinen hermosto on sen vastakohta, joka liittyy rentoutumisen tunteisiin.


Sydän voi toipua ennalleen takotsubosta. Niitä sattuu noin 250 vuodessa.Iän ja sukupuolen lisäksi altistavia tekijöitä takotsubo-kohtauksille ei tiedetä.  Se tiedetään, että henkilöt, joilla on taipumusta masennukselle, olisivat alttiimpia saamaan särkyneen sydämen -oireyhtymän.


Tiedetään myös, että sympaattinen hermosto laukaisee tunnereaktion seurauksena adrenaliinipurkauksen, joka laukaisee dramaattisen sydämen laajentumisen, eli voimakasta sydämen tykytystä ja muljahtelua. Nämä oireet yleensä helpottuvat, kun tilanteeseen liittyvä stressi vähenee.


Järkytys ja suru voi aiheuttaa myös rytmihäiriöitä  eli voimakasta sydämen tykytystä ja muljahtelua. Nämä oireet yleensä helpottuvat, kun tilanteeseen liittyvä stressi vähenee.


Suru voi aiheuttaa myös pidemmän aikavälin reaktioita, kuten pitkäaikaista stressiä. Vuosia kestävä stressi voi kohottaa verenpainetta ja edesauttaa valtimoiden ahtautumista.








Lähteet: Helsingin Sanomat 26.1.2023, kuvat omat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!