Minä olen tähän asti uskonut ilmeiden ylivoimaan. Vastaavatko sanat ja ilmeet toisiaan? Nyt kaiketi pitää muuttaa käsitystään.
Kasvonilmeet kyllä viestittävät tunteistamme keskustelukumppanille. Mutta ne eivät silti ole selkeä kieli, jota kaikki lukevat aivan samalla tavalla.
Sanotaan. Että silmät ovat sielunpeili. Mutta niidenkään viesti ei välity kaikille yhtälaisesti.
Cambridgen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että tunteiden ja asioiden silmistä lukeminen on yksilöllistä. Jotkut lukevat oikein. Jotkut ei.
Ihmiset lukevat vuorovaikutustilanteessa toista ihmistä parhaiten äänensävystä.Tähän yksi selitys voi olla se. Että ihmiset ovat oppineet kontrolloimaan paremmin ilmeitään. Jotkut osaavat olla todellisia pokerikasvoja.
Uskotko tuohon äänensävyn merkitykseen vuorovaikutuksessa?
Uskotko tuohon äänensävyn merkitykseen vuorovaikutuksessa?
Lähteet: Helsingin Sanomat 13.9.2018, kuvat Pixabay
Mielestäni olen aika hyvä lukemaan viestejä äänen sävystä, tutuista ihmisistä. Kyllä monet on tosiaan sellaisia pokerinaamoja että ilmeistä ei voi lukea mitään mutta minä aistin sen energian mikä ihmisestä huokuu, jotkut voivat pitää näitä asioita täysin höpönhöpönä mutta minulle tämä on arkipäivää. Jotkut ovat näissä asioissa aika hyviä näyttelijöitä mutta kun onkin tuttu ihminen kyseessä niin ei mene läpi vaikka kuinka muuttaisi ilmettään ja äänensä sävyä. Välillähän tuo on rankkaakin kun on herkkä aistimaan, kun ei voi toisellle sanoa että nyt näyttelet ja joutuu itsekkin näyttelemään että tiedän enemmän miltä näyttää. Tälläisiä ajatuksi tälle päivälle, hyvää päivän jatkoa :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Ymmärrän hyvin sen, että välillä on rankkaakin, kun intuitiivisesti tuntee, mikä on totuus toisen sanoissa. Olen itse testattu erityisherkäksi. Tunnen hyvin vahvasti, intuitiivisesti toisen ihmisen tunteet. Se on taakka, mutta myös rikkaus. Välillä väsyn hyvin sosiaalisen työnikin takia valtavasta tunnekuormasta, mitä olen saanut päivän mittaan. On pakko saada olla ihan rauhassa ja yksinään noin tunti töiden jälkeen. Yleensä se tapahtuu metsälenkillä. Todennäköisesti sinäkin olet erityisherkkä, koska aistit intuitiivisesti toisten tunteita ja oloja.Sinä käytät siitä sanaa energia. Huomenna pidän digittömän, somettoman päivän. Jos ilmat vain suosivat, menen metsään sienestämään ja nauttimaan. Rentouttavaa viikonloppua sinulle!
PoistaKyllähän varsinkin suun ja silmien pitäisi pelata yhteen, mutta monta kertaa näkee että suu hymyilee mutta silmät ei. Silloin on varmasti jotain pielessä. Äänen sävystä kyllä ihmisillä selvästi huomaa mielialan, ja joskun muitakin asioita kuten tarkoitusperän eli onko negatiivisella vai positiivisella asialla. Kuten myös tuossa Pihakeijun kommentissa hän totesikin, ei aina mene läpi kaikki, varsinkaan tutun ihmisen kohdalla.
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa!
Kiitos, Tuulikki, kommentistasi.Anteeksi, että vastaan näin myöhään, mutta pidin vähän digitaukoa. Ja tuuletin mieltä metsässä. Niin, jotkut eivät ole vielä niin pokerinaamoja, että heistä näkee kyllä ilmeen ja sanomisen ristiriidan. Olen tästä kirjoitellutkin täällä aikaisemmin. Mutta minulle oli uutta se, että äänensävy on tutkitusti selkein mittari sille, mitä oikeasti ajattelee. Hyvää maanantai iltaa ja viikon alkua sinulle!
PoistaHyvä, että kerrot meille näistä tutkimuksista. Tuloksien perusteella saa vahvistusta omille ajatuksilleen.
VastaaPoistaMinä kyllä kiinnitän huomioni sekä äänensävyyn, että ilmeisiin ja eleisiin. Etenkin, jos nämä ovat ristiriidassa sanojen kanssa.
Oikein mukavaa sunnuntaita sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Minullahan on usein nenä kiinni kirjassa tai lehdessä. Niiden viisaita tai hyviä artikkeleita haluan kovasti jakaa. Johtuneeko siitä, että olen opettaja. Ehkäpä johtuu. Karttakeppiäni ette onneksi nää. Eikä niitä enää olekaan. Kyllä ihmisen aidoista tunteista ja ajatuksista nonverbaalinen viestintä kertoo paljon. Pidin sunnuntain taas digitaukoa ja tuuletin päätä pitkällä sienireissulla metsässä. Ja tietty lukutoukkana luin.Mukavaa viikon alkua sinulle!
PoistaMielenkiintoista. Mutta heti kun tätä miettii, alkaa ajatella, että niinhän se varmaan on. Opettajana yritän tähän kiinnittää huomiota itsekin ja pehmennän kykyni mukaan puhettani, etten olisi liian jyräävä.
VastaaPoistaKiitos, Eeva, kommentistasi. Ahas, olet opettaja sinäkin. Opettajien pitää tosiaan aika paljonkin kiinnittää huomiota ääneensä. Minäkin olen vuosien saatossa opetellut puhumaan hiljempaa ja syvemmältä. Mutta kun joutuu - minä tässä jaksossa lukiolla - puhumaan kahdeksan tuntia putkeen. Ei kello 14 jälkeen enää jaksa kiinnittää huomiota puhesävyyn. Sen kuin vetää automaattiohjauksella. Mukavaa viikon alkua sinulle!
PoistaMikroilmeet kertoo paljon ja niitä minä havannoin, ihmiset kun pystyy niin helposti feikkaamaan äänenpainonsakin. Tosin mairea teennäinen äänikin erottuu.
VastaaPoistaIhanaa sunnuntaita <3
Kiitos, Tiia, kommentistasi. Vietin eilen täydellistä digitöntä päivää päätä sienimetsässä tuuletellen. Silmien seudun mikroilmeet kertovat aika jämptisti sen, puhuuko suu totta. Mutta minä innostuin näistä äänensävyistä. Aion tehdä siitä nyt aivan empiiristä "tutkimustyötä" havainnoimalla ihmisten puhetta. Kiintoisaa. Kivaa viikon alkua sinulle!
Poista