Sairaalassa 2.

Jäi viime kirjoituksesta vaivaamaan se, että kirjoitin vain hoitajista.
Onhan sairaalassa perus- ja sairaanhoitajien lisäksi laitoshoitajat ja lääkärit.

Kuume on alkanut laskehtia. Antibiootit tippuu silti suoneen, koska tulehdusarvot on vielä liian suuret. Yksi tervehtymisen merkki on se, että minua alkaa pitkästyttää. Haluttaisi vaikka kävellä pitkin käytäviä, tippapullo telineessä. Näin teinkin. Ja huomasin vain väsyväni nopeasti. Tervehtymisen merkki on myös se, että haluaisi rupatella. Mutta kukaan ei ole rupattelutuulella. Ja ymmärrän sen. Tämä on kirurginen osasto ja osa huoneeni potilaista on vasta syöpäleikkauksesta tai muusta leikkauksesta tulleita. Ehkä kirurgin veitsi väijyy minuakin.

Niin näihin työntekijöihin. Laitoshoitajat ovat todellaa uutteraa ja ripeää porukkaa. Haluaisivat vaihtaa lakanat sun muut joka päivä. Minä sanoin, ettei tarvitse kuin joka kolmas päivä. En minä kotonakaan lakanoita vaihtele kuin parin viikon välein. He tuovat puhtaat vaatteet. Ja ovat aina mukavia, vaikka työ on raskasta ja kiireistä. Joka päivä he siivoavat myös huoneen. Haluttaisi olla jotenkin avuksi, mutta olen sidottu tähän tippapulloon. Yritän sitten olla sillä tavalla avuksi, etten pyytele heiltä mitään ylimääräistä.

Lääkärit on luku sinänsä. Minua on kierroilla käynyt kommentoimassa kolme eri lääkäriä. Kaksi heistä asiallisia, valmiita vastaamaan kysymyksiin. Ja luomaan kiireessäkin kiirettömyyden tunteen.

Kolmas lääkäri on eksentrikko, erikoinen. Hän päästelee suustaan juuri sellaisia sammakoita kuin haluaa. On ylimielinen, ei kuuntele. Hirveä kiire. Olen elämäni aikana ollut monien lääkärien kanssa tekemisissä. Ja heihin on aiemminkin kuulunut näitä erikoisia persoonallisuuksia. Ehkä heillä on persoonallisuushäiriö. Vai kuvittelevatko he, että he voivat sanoa mitä vaan, koska ovat lääkäreitä. Arvoasteikossa korkeimpia. Vai eivätkö he itse tajua sanomisiaan ja tyyliään? Toivottavasti viimeinen vaihtoehto osuu oikeaan. Sillä muuten he olisivat väärällä alalla tai katsoneet liikaa Tohtori Housea televisiosta.

Se tuli yhteen aikaan - enpä jälleen muista vuosilukuja - ja kertoi erittäin älykkäästä, huonokäytöksisestä, lääkeaddiktista lääkäristä, jolla oli kuitenkin sydän jotensakin kohdallaan. Katsoin sitä lähinnä erinomaisen näyttelijän Hugh Laurien takia. Ja yhteen aikaan kaikki lääkärisarjat kiinnostivat. Enää en juurikaan katso televisiota.

Nyt alkaa taas väsyttää. Moneskohan uniaika tänään?

Minkälaisia lääkäreitä olette kohdanneet elämänne aikana?

Lähteet: kuvat omat