Minua ei enää täällä maalla metsän keskellä ahdista. On vain kiva tavata vaihteeksi joku. Edes joskus. Ja jaaritella niitä näitä. Asia oli aivan eri, kun asuttiin Turussa kymmenisen vuotta kerrostalossa. Silloin naapureita tuli välillä välteltyä.
Miksi? Tähän vastaa psykologi Eero-Matti Koivisto. Hänen mukaansa jos naapurin kohtaaminen ahdistaa. Taustalla voi olla pelko nolatuksi tulemisesta. Ihminen voi miettiä, mitä ikävää naapuri saattaa hänestä ajatella. Ihminen voi pelätä myös, että naapuri jotenkin arvostelee hänen elämäntapaansa. Naapurin voidaan ajatella kuvittelevan asioita, jotka omasta mielestä on yksityisasioita.
Etenkin nuoret ja nuoret aikuiset pelkäävät naapurin arvosteltavaksi joutumista. Vaikka se ei olisi mitenkään totta. Myös yksin asuvien on todettu välttelevän joskus naapuria esimerkiksi rappukäytävässä ja hississä.
Yksittäisten sosiaalisten tilanteiden pitäminen noloina tai ikävinä on normaalia. Jos nyt täydellistä normaaliutta on olemassakaan. Kiusallisten tilanteiden ja tunteiden ei ole pakko antaa rajoittaa elämää. Vaan naapuria voi edes tervehtiä ahdistuksesta huolimatta.
Vältteletkö sinä joskus naapureita?
Lähteet: Helsingin Sanomat 28.12.2017, kuvat omat
Välttelen ihmisiä ylipäänsä. Työni on niin ihmiskeskeistä, että vapaalla mieluiten olen kohtaamatta ihmisiä.
VastaaPoistaKiitos Melissa kommentista. Ymmärrän tuon, että jos työ on hyvin sosiaalista, vapaa-ajan haluaa olla itsekseen tai perheen kesken.
VastaaPoistaPeukutus, tiedät miksi. Aika jännää, että tuota naapureiden välttelemistä esiintyy kaupungissa. Olen asunut suurimman osan elämästäni maalla ja kuvittelin asian olevan päinvastoin, mutta aina oppii uutta. Avasit silmäni. Koin, että meillä on aina ollut upeat naapurit, kunnes uusi naapuri lähti listan kanssa kiertämään muita naapureita saadakseen perhekodin (meidät) pois kylästä. Hän ei saanut nimiä listaansa. Häntä välttelin. Rauha hänen sielulleen. Hienoa sunnuntain jatkoa ja tulevaa viikkoa.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi ja peukutuksesta. Naapureiden välttely oli kyllä yleisempää Turussa kuin täällä Etelä-Savossa maalla. Ikäviä tuollaiset naapurit, joita häiritsee perhekoti. Ja miksi? Voi pyhä hulluus! Kivaa sunnuntai iltaa sinulle.
VastaaPoistaItse viihdyn myös itsekseni paljon. Olen tituleerannut olevani sosaalinen erakko. Kun työ on jatkuvaa ihmisten kanssa oloa ja sosiaalista kanssakäymistä on ihanaa vapaa-ajalla olla itsekseen :) Naapureita tervehdin aina ja rupattelen jos näen. Mutta kaikki ei pidä naapureista.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Piiku. Minullakin on hyvin sosiaalinen työ. Jatkuvaa intensiivistä esillä oloa. Siksi viihdyn vapaa-ajalla perheen tai ystävän kanssa. Oikeastaan mieluiten luen hyvää kirjaa. Aivan yksin. Hienoa kun osaat rupatella naapureiden kanssa. Se kuuluu täällä maalla tapoihin. Ja on ihan mukavaa.
VastaaPoistaOlen kyllä niitä ihmisiä, jotka moikkaavat naapureita. Mutta ihan aina ei jaksaisi. Jos on esimerkiksi tosi väsynyt, päällä verkkarit, ja hiukset on sotkussa, veisi roskat mielellään roskakatokselle ilman naapurin näkemistä.
VastaaPoistaKiitos, Minnea kommentistasi. Kiva että olet moikkaavaa tyyppiä. Se tekee elämän helpommaksi.
PoistaOlen sosiaalinen ihminen ja tehnyt koko elämäni ihmisten parissa työtä. Viihdyn erilaisissa ryhmissä ja olen aktiivisesti mukana monelaisessa toiminnassa. Toisaalta tämän kaiken vastapainoksi tykkään myös olla ihan yksistään kotona. Lataan akkuni ihan rauhassa omissa oloissani kotona ja sitten taas ihmisten ilmoille!
VastaaPoistaKiva varmasti että olet sosiaalinen ja verkostoitunut. Tekee välillä hyvää vastapainoksi oleilla kotona, hyggeillä. Mukavaa viikon alkua sinulle.
Poista