.jpg)
Parisuhteen ulkopuolinen ihastus ei usein uhkaa suhdetta vaan voi tehdä sille jotakin hyvää. Hälytysmerkit tuovat esiin, milloin ihastus on lipsumassa haitalliseksi.
Kumppani vaikuttaa yllättävän innokaalta, kun hän esimerkiksi puhuu viehättävästä työkaveristaan. Tarkoittaako tämä etten riitä?
Parisuhteen ulkopuoliset ihastukset saattavat herättää kipeitä tunteita. Usein ihastuminen ei kerro suhteesta mitään.
Toiseen ihastuminen on parisuhteessa usein tabu.
Kun suhteessa sovittuvia rajoja ei ylitetä, ihastumisen tunne ei ole asiantuntijoiden mukaan vaarallista. Sen energia voi näkyä myös omassakin suhteessa.
Jos ihastumista tarkastelee uteliaasti, se voi myös paljastaa, mitä elämästä tai suhteesta puuttuu.
Ihastumisesta ei kannata tehdä suurta draamaa. Paremmin voisi tutkia, miksi joku toinen ihminen tuntuu ihanalta. Saako ihastuksesta jotakin, mitä voisi haluta lisää parisuhteessakin - vaikkapa huomiota tai keskittynyttä kuuntelua?
On kuitenkin täysin ymmärrettävää, ettei monissa suhteissa haluta tehdä niin. Kumppanin ihastuminen voi herättää suhteen toisessa osapuolessa turvattomuutta esimerkiksi aiempien huonojen kokemustan takia. Se voi johtaa menettämisen pelkoon. Tällaiset tunteet ovat inhimillisiä.
Ihastuminen voi olla jotakin ihanaa, josta voi nähdä päiväunia. Ihastuminen kohdistuu usein itse luomaan mielikuvaan toisesta ihmisestä - fantasiaan, johon voi heijastella vapaasti omia toiveitaan.
Ihastumisen hälytysmerkki on se, että ihastus alkaa viemään liikaa ajatuksista. Tällöin tilanteeseen kannattaa havahtua.
Sama pätee silloin, jos huomaa hakeutuvansa jatkuvasti ihastuksen seuraan ja ruokkivansa tilanteen etenemistä.
Varoitusmerkki on vertaaminen. Ajatuksiaan kannattaisi kyseenalaistaa, jos alkaa ajatella, että kumppanin kanssa pitää vain riidellä kotitöistä, kun taas ihastuksen kanssa olisi pelkkää henkeviä keskusteluja.
Vertailu ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan kannata. Tämän sijaan ihastuminen voi herätellä huomaamaan senkin, mikä omassa suhteessa on edelleen arvokasta.
Ihastukset voivat tulla ja mennä, mutta parisuhteessa toinen valitaan uudestaan ja uudestaan - vaikka maailmassa olisi monenlaisia mahdollisuuksia.
.jpg)
Lähteet: Helsingin Sanomat16.5.2026, kuvat omat
Aijai, hankala aihe. Moni asiantuntijakin sanoo, että pitkässä suhteessa ihastumisia muihin tulee välttämättä. Itse ehkä olen taipuvaisempi nykyään ajattelemaan, että jos suhde on oikeasti elävä, syvä, turvallinen sekä intohimoinen, ihastumisia muihin ei niinkään tule. Täällä meidän kulttuurissa onkin todellinen ongelma mielestäni se, että juuri kukaan ei onnistu säilyttämään suhdettaan syvänä ja mehukkaana, ja pahimmillaan suhde ei ikinä, edes alussa ole sellainen. Ihmisen täytyy olla aika sinut itsensä kanssa, kyky kohdata itsensä syvältä, tietää missä omat tarpeet ja rajat menevät ja suhteessa pitäisi siitä olla täysin avoin ja rehellinen. Muuten väistämättä alkaa etääntyminen pikku hiljaa ja se kuolettaa pystyyn hyvänkin suhteen lopulta.
VastaaPoistaJuu, on vähän vaikea juttu. Mutta kuten kirjoitit, ei välttämättä mitään ihastuksia tule. Tärkeintä on kohdata oma todellinen minä, löytää rajansa. Tarvitaan myös ehkä hieman pohdiskeluun taipuvainen mies. Jos suhde on oikein hyvä, ihastuksia ei varmaankaan tule. Minustakin erotaan liian helposti, kun kysymyksessä on tavallinen nainen ja mies. Kliseisesti parisuhdetta pitää hoitaa ja vaalia. Hyvä sana tuo "mehukkuus".
VastaaPoistaYli 30 vuotta onnellisesti naimisissa ja rakastan häntä eniten maailmassa mutta olen ollut ihastunut joka johtanut syrjähyppyyn. Se on ollut minulle tärkeä voimavara koska olen seksuaalisesti aktiivinen mutta puoliso kerran viikossa. Se on antanut voimavaroja jaksamiseen omassa liitossa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anonyymi. Ja onnittelut 30:n vuoden yhteisestä taivalluksesta. Kumppania voi rakastaa todella paljon, mutta myös tehdä ihastuksen kanssa syrjähypyn. Sinulla sitä selittää seksuaalinen tarve. Hyvä että suhde antaa voimavaroja!
VastaaPoista