maanantai 16. maaliskuuta 2026

Ikuinen myötäilijä voi oppia jämäkkyyttä

 


Jos nyt sanon jotakin, hän varmasti suuttuu. Parempi vaieta...

 

Riidanvälttelijä pyrkii siihen, että seurassa kukaan ei vain loukkaantuisi tai suuttuisi. Kukaan ei kuitenkaan välty erimielisyyksiltä.


"Jännitteet kuuluvat elämään. Emme voi väistellä niitä loputtomasti, ja jännitteissä on hyviäkin puolia", sanoo psykologi Maisa Lehtinen.


Riidan välttelijästä tämä ajatus voi tuntua mahdottomalta. Miten  lopettaa pelkäämästä ristiriitoja, jos on tottunut kaikin keinoin välttelemään niitä? Mutta jos ainainen miellyttäminen ja sovitteleminen kuormittaa, roolia on hyvä ravistella.


Ennakoimisella konfliktien välttelijä pyrkii lievittämään omaa ahdistustaan. Tapaa voi lisätä se, että on vaikea ilmaista omia tunteita ja ajatuksia tai taipumus kokea stressiä monenlaisissa tilanteissa.


"Ennakoituminen ja miellyttäminen helpottavat pahaa oloa hetkellisesti, mutta pidemmän päälle toimintatapa on haitaksi omalle hyvinvoinnille", Lehtinen sanoo.


Kun mukautuu tai alistuu aina toisten tahtoon, omat toiveet ja tarpeet jäävät sivuun. Ajan kuluessa se voi katkeroittaa. Tilanteet vievät voimavaroja. Alakulo ja ahdistus jäävät mieleen ja elämä voi kaventua.


Ihmissuhteiden olisi hyvä olla vastavuoroisia. Muun muassa parisuhteessa tai ystävien kesken kenenkään ei pitäisi vastata sovusta tai toisten tarpeiden täyttämisestä.


Muutos voi alkaa tiedostamisesta. Olen aikaisemmin toiminut näin, mutta nyt haluan toimia toisin.


Miellyttämiselle on vaihtoehto: jämäkkä diblomaattisuus. "Jämäkkyydessä yhdistyy itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen. Silloin ei alistu suoraan toisen tahtoon, mutta ei ole myöskään aggressiivinen", Lehtinen sanoo.

Jämäkkä diblomaatti voi sanoa mielipiteensä ääneen ja tarvittaessa asettamaan selkeät rajat - mutta myös antamaan tilaa ja huomioimaan erilaisia näkökulmia.

Vaikka vastahankaan asettuminen tuntuisi vaikealta, se helpottuu harjoittelun myötä. Siinä missä vaikenee tai kiirehtii sovittelemaan, voi todeta  ääneen näin: olen huomannut, että olen usein sovittelija. Se on kuormittavaa, joten sanonkin nyt rohkeasti mielipiteeni.

Entä jos muut loukkaantuvat, kun en sovittelekaan? Tämän taustalla voi olla kipeitä pelkoja, joita ei aina edes tiedosta. Menetänkö kaverit kokonaan?

Jos sovittelun syyt ovat syvällä ja välttelystä on tullut suojautumismekanismi, muutos ilman ammattiapua voi olla vaikeaa.

Jos ei pysty sanottua sanottavaansa tietyissä tilanteissa, asiaan voi palata parin päivän tai viikon jälkeen. Nyt olen miettinyt tätä asiaa, niin...

Entä sitten konflikteja pelkäämättömät haastajat? Hekään eivät ole varmasti pahantahtoisia. Haastaminen on vain tapa löytää ratkaisu. Tiukka keskustelu antaa haastajalle energiaa.

"Jos ollaan hyvin samanmielisiä, luovuus uusien ideoiden ja ratkaisujen löytäminen jäävät herkästi pois. Keskustelun tai väittelyn pitää kuitenkin tapahtua turvallisessa ilmapiirissä."




Lähteet: ET 10/2025, kuvat Pixabay

4 kommenttia:

  1. Kiitos, Marja. Erinomainen kirjoitus taas 🥰

    Ei tarvitse olla röyhkeä pitääkseen pintansa.
    Eikä tarvitse luopua kaikesta miellyttääkseen muita.
    Ratkaisu löytyy siltä väliltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentsitasi Susanna. Hyvä ajatus. Voi olla oma itsensä, mutta muita kunnioittaen.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!