Kumppanin testaaminen

  

Epävarma ihminen voi testata treffikumppaniaan tai puolisoaan esittämällä esimerkiksi vaikeasti tavoiteltavaa tai flirttailemalla muille.

Testaamisen tapoja on monia, mutta syy niiden takana on usein sama. Perimmäinen syy puolison tai treffikaverin testaamiseen on epävarmuus ja pelko hylätyksi tulemisesta.

Kumppania testaileva etsii vastausta kysymykseen "pidätkö minusta?"

Erilaisia testaamismuotoja

1. Yhteydenpidon rajoittaminen

Yksi kumppanin testaamistapa on rajoittaa yhteydenpitoa, siksi, että katsoo, miten kauan kumppani kestää olla erossa itsestään.

Treffivaiheessa joku voi leikkiä niin sanotusti vaikeasti tavoiteltavaa, jotta ei vaikuttaisi liian helpolta. Voidaan esimerkiksi viivytellä viestien vastaamisen kanssa.

2. Kumppanin tenttaaminen

Parisuhteessa kumppani voi ajaa toisen nurkkaan tenttailevilla kysymyksillään. Jankkaamalla koko ajan samoja kysymyksiä tenttaaja testaa, ovatko vastaukset samoja ja arvioi kumppanin rehellisyyttä. Tällaisessa tilanteessa toinen voi ahdistua, ja se vie kumppania vain kauemmaksi.

3. Kumppanin lähipiiriltä kyseleminen

Ihminen saattaa kysyä treffikumppanista tai puolisostaan asioita selän takana. Tiedusteluun ryhdytään todennäköisesti silloin, kun ollaan epävarmoja.

4. Hyväksyntätestailija

"Voi kauhea, apua mitkä vatsamakkarat minulla onkaan!" saattaa hyväksyntätestailija parahtaa peilin edessä. Syynä on kokeilla, pitääkö kumppani itseä kauniina ja täydellisenä.

Parempi olisi oppia hyväksymään itse itsensä. Tarvitseeko ylipäätään olla täydellinen ollakseen hyväksytty ja rakastettu? Itsensä hyväksyminen voi olla pitkä tie.

5. Reaktiot julkisessa tilanteessa

Jonkin aikaa on tapailtu, mutta kumpikaan ei oikein tiedä, mihin suhde on menossa. Ollaanko yhdessä  vai ei? Kadulla tulee vastaan kavereita. Testaaja ottaa yllättäen toista kädestä. Ajatuksena on kokeilla, miten toinen reagoi, kun he näyttäytyvätkin kavereille pariskuntana.

6. Kolmiodraamat

Yksi testailukeinoista on kolmiodraama. Siinä esimerkiksi pariskunnan toinen osapuoli testailee, kuinka paljon toinen on kiinnostunut muista ja tarttuuko hän houkutuksiin. Hän saattaa lähettää kumppanilleen jopa tuntemattomasta numerosta vihjailevan viestin .

Testailija saattaa myös yrittää tehdä kumppanin mustasukkaiseksi flirttailemalla muille.

  Selfie onnellisesta minusta.

Pidän nyt viikon tauon tässä blogissa ja muussa somessa. Olen yleensäkin kesällä pitänyt taukoa. Menneenä kesänä en muistanut tai malttanut. Hyvin usein pidän viikonloppuna taukoa. En halua tulla tästä  liian riippuvaiseksi. Elää somekuplassa. Somessa on silti paljon hyvää ja on kiva kirjoittaa, mutta pitäisi muistaa, että se on vain yksi elämänalue.

Vaikka nyt aikaahan minulla olisi, kun olen  kotona, enkä työelämässä. Tunteet tässä tilanteessa vaihtelevat laidasta laitaan. Olen alakuloinen. Olen innostunut. Olen onnellinen. Olen vapaa. Vapaa. Vapaa. Ja kun nyt haluan mennä tutustumaan Valamon luostariin, voin mennä. Tuosta vain. Milloin vain. Se on upeaa!

Lähteet: Helsingin Sanomat 27.8.2020, kuvat omat

Minkälainen ihminen saa toisen tuntemaan olonsa hyväksi?

Luontaisesti lämmin ihminen saa toisen tuntemaan olonsa tärkeäksi ja hyväksi. Entä mistä tämä johtuu, että jotkut saavat toisen tuntemaan olonsa hyväksi? Helposti lähestyttävä ja valoisa henkilö pystyy tähän.

Lämmin ihminen on sosiaalisesti lahjakas, joka osaa asettua samalle taajuudelle tapaamansa ihmisen kanssa. Hän tunnistaa omat ja muiden rajat ja valitsee oman etäisyytensä sen mukaan. Lämmin ihminen tietää, milloin on hyvä aika koskea toisen olkapäätä tai halata ja milloin ei.

Toisaalta hän saa omalla käytöksellään toisen tuntemaan itsensä nähdyksi. Lämmin ihminen ei pyri itse valokeilaan tai mieti omaa seuraavaa repliikkiä, vaan antaa toiselle tilaa.

Michelle Obamaa pidetään lämpimänä ihmisenä. Hänen tavassaan olla muitten ihmisten kanssa on jotakin pingottomuutta, eikä hän pelkää näyttää epätäydellisyyttään.

Obaman lempeä olemus luo vahvan kontrastin toiseen yhdysvaltlaisessa politiikassa tunnettuun hahmoon, usein kalseana pidettyyn Hillary Clintoniin. Clinton on saanut vuosien varrella paljon kritiikkiä kylmyydestään. Hän yrittää ehkä olla muuta kuin on. Siksi hänen tavoittelemansa lämpö ei tunnu aidolta.

Kylmyydestä kritisoiminen ja muihin vertaaminen voi aiheuttaa ikävän kilpailutilanteen, koska omaa persoonallisuutta on vaikea muuttaa kovinkaan paljoa.

Luontainen lämpö on osa persoonaa, ja siitä kertovat ominaispiirteet alkavat usein näkyä jo lapsuudessa. Jos omaa lämpöisyyttään haluaa kehittää, kannattaa pyrkiä parantamaan omaa läsnäoloa, esimerkiksi katsomalla silmiin,  kuuntelemalla, päästämällä irti ennakkoluuloistaan.

Erityisen tärkeää on kiireettömyyden tuntu. Usein viestitään tietoisesti tai tietämättä, että aikamme on kallista. Kun sitten arjen kiireessä osoittaa toiselle, että hänelle on aikaa, se voi saada tuntemaan toisen ihmisen tärkeäksi. Lämpö tulee sivutuotteena läsnäolon ja ajattelun kautta. Parhaimmillaan lämmin ihminen voi parantaa toisen itsetuntoa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.8.2020, kuvat omat

Onko tämäkin syömishäiriö?

Nimittäin bodaaminen. Viime aikoina kehityspsykologian tieteilijät ovat alkaneet miettiä, voiko äärimmäinen lihaksikuuteen pyrkiminen olla syömishäiriö. Mikäli näin on, miesten osuus syömishäiriöisistä kasvaa paljon. Miehet eivät yleensä tavoittele laihaa vaan rasvatonta, lihaksikasta kehoa.

Syöminen on jaksottaista. On jaksoja, jolloin yritetään kasvattaa massaa treenaamalla paljon, ja on jaksoja, jolloin kehosta yritetään saada rasvaa pois. Kun on todella kovalla dieetillä, lopulta on niin valtava nälkä, että alkaa ahmia. Tämä johtaa kierteeseen: koska nyt ahmin, ensi viikolla olen entistä useammin salilla.

Lopulta treenauksesta voi tulla pakonomaista ja se vaikuttaa kielteisesti arkeen.

Ihminen ei uskalla olla menemättä salille, jotta lihakset pysyisivät. Tai jos ei ole huippu trimmatussa kunnossa, ei uskalla näyttäytyä ulkomaailmassa. Kyse on luultavasti samanlaisesta ilmiöstä kuin perinteisissä syömishäiriöissä.

Kun syömishäiriötä epäillään potilaalta kysytään, onko hän laihduttamassa. Mielekkäämpää voisi olla kysyä myös, oletko yrittänyt kasvattaa lihasta, kuinka paljon treenaat ja kuinka paljon siinä on pakkoa ja ahdistusta mukana.

Mutta syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat kirjoitettu naisten näkökulmasta.

Kun syömishäiriöstä puhutaan, monelle tulee mielikuva nuoresta, laihasta tytöstä. Tämä on väärä mielikuva. Tällaisia aliravittuja tyttöjä tulee paljon hoitoon, mutta eniten syömishäiriöstä kärsivät normaali- tai ylipainoiset ihmiset, joiden ongelmana on ahmiminen.

Nuoria laihtuneita tyttöjä ohjataan eniten hoitoon, koska heidän oirekuvansa näkyy niin helposti. Mutta jos oire onkin sellainen, että ihminen pystyy syömään normaalisti, mutta hänellä on paljon omaan kehoon liittyvää ahdistusta ja hän ahmii salaa, tämä huomataan paljon myöhemmin.

Yleisin syömishäiriö Suomessa on määrittämätön syömishäiriö. Se oireet muistuttavat anoreksiaa tai bulimiaa, mutta kaikki diagnostiset kriteerit eivät täyty. Kyse on kuitenkin vakavasta sairaudesta, joka vaatii hoitoa.

Joka neljännen tai viidennen syömishäiriöisen arvellaan olevan mies. Tämä on paljon. Hoitoon hakeutuneista miehiä on vain viisi prosenttia.

Miesten syömishäiriöiden tunnistaminen on vaikeaa, koska syömishäiriöt nähdään usein naisten sairauksina.

Jos nuoren pojan paino laskee rajusti, yleensä ajatellaan, että poika on kasvanut pituutta ja urheilee paljon.

Miten sitten syömishäiriö syntyy? Ihmisellä voi olla hankala elämäntilanne, psyykkistä pahoinvointia ja hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa. Yleensä syömishäiriön syntymistä edeltää jakso, jolloin ihmisellä on paljon ahdistusta ja epävarmuutta. Syömishäiriö syntyy ikään kuin korjaamaan tilannetta. Se on ratkaisuyritys, ei itse ongelma. Kontrolloimalla syömistä ja liikkumista yritetään hallita elämää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.8.2020, kuvat pixabay

Masennus voi suojata mieltä

Tässä jutussa käsitellään vähän erilaistakin suhtautumista masennukseen ja sen syihin.Pärjäävä ja iloinen ihminenkin voi kärsiä masennuksesta. Masenuus on vakava sairaus, mutta myös normaali reaktio, joka voi suojella sietämättömiltä tunteilta.

Joka viides suomalainen masentuu jossakin elämänvaiheessa. Masennuksesta puhutaan nykyisin enemmän, sen oireet tunnistetaan aikaisempaa paremmin eikä masennuksesta tunneta niin helopsti häpeää. Mutta jotkut ajattelevat vieläkin, että masennus on tahdonvoima kysymys.

Masennus-sanaa käytetään arkikielessä huolimattomastikin. Kaikilla on joskus huonoja päiviä tai vaikeita jaksoja. Kaikki alakulo ei ole masennusta.

                                    Ei aina vain lamaannusta

Usein mielikuvissamme masentunut makaa vain lamaantuneena sohvalla, mutta masennus voi ilmetä myös ärtymyksenä tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsavaivoina, unettomuutena, väsymyksenä.

Koska masennuksen syyt ovat monenlaisia ja ihmiset erilaisia, myös oireet vaihtelevat, esimerkiksi unettomuudesta liikanukkumiseen.

Työpaikan pärjäävä ilopilleri voi yhtä lailla kärsiä masennuksesta. Hänen oireensa on ylitsempata ja ponnistella ylenpalttisesti.

                                  Masennus ei synny itsestään

Masennuksen yhteydessä puhutaan usein serotoniinista, joka on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa esimerkiksi mielialaan ja vireystilaan. On totta, että masentuneen serotoniinijärjestelmä ei toimi yhtä hyvin kuin muiden, mutta pelkästään se ei ole syy masennuksen puhkeamiseen.

Yli 80 prosentissa masennuksista taustalla on selvä laukaiseva tekijä tai pitkittynyt stressitilanne. Laukaisevina tekijöinä voi olla muun muassa läheisen tai työpaikan menetys, pitkään jatkunut työkuormimitus tai jokin elämänmuutos.

Psykologi ja psykoterapeutti Nina Pyykkösen mukaan olisi tärkeää keskittyä nykyistä paremmin siihen, miksi ihminen masentuu. Miksi elämä pakottaa pysähtymään juuri nyt? Masennus ei tule sattumanvaraisesti. Se tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Pyykkönen sanoo joskus asiakkailleen, että onnekkaita ovat he, jotka kuuntelevat masennuksensa viestiä. On kauheaa olla masentunut, mutta se on mahdollisuus tulla omaksi itsekseen.

                                 Luonnollinen reaktio

Nina Pyykkösen mielestä on ongelmallista, että masennuksesta puhutaan sairautena, jonka voi hoitaa lääkkeillä pois. Diagnoosiin keskittyminen antaa hänestä ymmärtää, että masennus on itse ongelma eikä seurausta jostakin.

Jos ihminen on aivan toimintakyvytön, lääkkeet auttavat häntä pääsemään terapiaan ja pitämään huolta itsestään. Lääkkeet eivät saisi kuitenkaan olla lopullinen ratkaisu. Jos masennus vain hoidetaan oireina pois, sen syy jää kohtaamatta.

Pyykkösen mielestä masennus on luonnollinen selviytymiskeino: jos elämässä tapahtuu liikaa kuormittavia asioita, masennus ikään kuin kääntää tunteet pois päältä.

Masentunut ihminen ei yleensä vain itke. Paremminkin hän kokee, että kaikki tuntuu merkityksettömältä. Vaikka masennus on kokemuksena kauhea, sen tarkoitus on suojella meitä.

Nina Pyykkösen vastaanotolle tulee usein nelikymppisiä ihmisiä, jotka miettivät, miksi masentuvat, kun elämässä on kaikki hyvin: parisuhde, lapset ja hyvä työ. Pyykkösen mukaan on usein kysymys perinteisestä keski-iän kriisistä. Kaikki elämän ensimmäisen puolikkaan tärkeät asiat voivat voivat äkkiä tuntua aivan merkityksettömiltä.

Psykoterapiassa ihminen alkaa tutkia omia arvojaan ja sitä, onko elänyt itsensä näköistä elämää vai toteuttanut muiden toiveita. Kun asioita pääsee käsittelemään, on mahdollisuus tulla enemmän omaksi itsekseen, ja masennuskin usein väistyy.

Lähteet: Kauneus&terveys 5/2020, kuvat omat

                                    

Krapula lievittyy aminohapolla

Minulle tulee helposti krapula, kolmekin annosta alkoholia pilaa seuraavan päivän. Olen ahdistunut ja peloissani päänsärkyisenä. Joten nyt taidan rientää luontaistuotekauppaan ostamaan 1-kysteiini aminohappoja.

Krapulaan saattaa saada helpotusta luontaistuotekaupoista myytävästä aminohaposta osoittaa vuonna 2018 tehty kliininen tutkimus. Tutkimuksen mukaan aminohappo 1-kysteiini helpottaa krapulan oireita, esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta.

Aminohapon teho perustuu siihen, että se reagoi kehossa asetaldehydin kanssa. Asetaldihydi on myrkyllinen aineenvaihduntatuote, jota ihmisen elimistö tuottaa käsitellessään alkoholia.

Asetaldehydi saa aikaan humalassa euforian tunnetta, mutta aiheuttaa myös suuren määrän krapulan oireista.  

Tutkimus tehtiin syyskuussa 2018 Hotelli Rantapuistossa Vuosaaressa. Tutkimukseen  osallistui yhteensä 30 tutkittavaa kuudessa tutkimusjaksossa.   

Heistä jokaisen tuli juoda 1,5 grammaa jokaista painokiloaan kohti. 70-kiloiselle määrä vastaa yhdeksän annosta alkoholia.

   

Jokaisen tutkittavalla oli suunnitelma osallistua kolmesti tutkimukseen. Kerran niin että he saivat 600 mg 1-kysteiiniä. Toisen kerran he saivat 1200 mg ja kolmannella he saivat lumelääkettä. Koehenkilöt eivät itse tienneet, mitä he saivat kullakin kerralla.

Koehenkilöiden ryhmä pieneni kokeen aikana. Osa alkoi voida pahoin ennen kuin he joivat koemääränsä. Toiset taasen vielä karkasivat hotellin ravintolaan juhlimaan.

Yllättävää kyllä lopullisessa tutkimuksessa jouduttiin poistamaan kaikki naiset, koska kuukautiskierron hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat asetaldehydin ja aminohappojen tasapainoon. Tämä ei tarkoita, ettei 1-kyseteiini vaikuttaisi naisilla krapulaan. Naisilla kokonaisuus on kuitenkin mutkikkaampi kuin miesten kohdalla.

Lopullisessa analyysissä  tulokset olivat yhteneväisiä. 1-kysteiini todella helpottaa krapulan oireita. Vaikutus on myös suurempi, kun aminohappoa nautitaan enemmän.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.8.2020, kuvat Pixabay

Elokuun ikäviäkin kuulumisia

En ole enää töissä. Juttu on suhruinen, mutta päätös asiaan tuli jo heinäkuun puolella. Kirjoitan tässä nyt vain, etten ole töissä. Enää. Kirjoitan tätä blogiani omalla nimellä, jos kertoisin koko tilanteen avoimesti, se johtaisi molemmat osapuolet oikeussaliin. Nyt tunteet heittelehtii helpotuksesta vihaan ja suruun. Ja ahdistukseen siitä, että olen nyt täysipäiväisesti kotona.

              Minä lueskelun parissa.

Nyt kotona on onneksi paljon tekemistä: talven polttopuiden sahaaminen, sadonkorjuu, sienestys, uutena marjastus (sekä sienten että marjojen putsaus ja jatkokäsittely), lenkkeily, kotityöt, tämä blogi, lukeminen, kaunokirjoittaminen, joka käy vaikeammaksi ikävä kyllä päivä päivältä.

Löysin lampaankääpää. Siitä sitten seuraavana päivänä miltei parasta sieniherkkuani lampaankääpäpihvejä.

Vie varmasti pitkän aikaa tottua uuteen tilanteeseen. Kriisihän tämä on, mutta kriisi on myös uusi mahdollisuus. On vain tutkittava vihan, surun ja helpotuksen tunteitani, ja päästä lopulta tasapainoon.

Tällainen 55-vuotias akankopukka tuskin helposti löytää uutta työtä, enkä ole varma haluaisinkokaan. Sen sijaan opiskelu kiinnostaisi. Tänä syksynä se on myöhäistä, mutta ensi syksynä mahdollista.

Olin purkamassa tuntojani ystävän kanssa lounasaikana paikallisessa thairavintolassa. Ruoka on uskomattoman hyvää, ja on suoranaisestaan ihme, että tässä kyläpahasessa on thairavintola. Olen yleensä etuajassa tapaamisissa, mutta nyt myöhäistyin puoli tuntia.

Toisen ystävän kanssa herkuttelimme kahveilla leipomokahvilassa. Kävimme läpi molempien murheita. Tämä ystäväni on kotiäiti.

Liityin taas mukaan yksityiseen maailmanparannuskerhoon. Suurin osa kerholaisista on vanhoja herrasmiehiä. Olen ainoa nainen ja yritänkin nyt houkutella hyvää kaveriani mukaan. Jokaisessa tapaamisessa yksi jäsen alustaa haluamastaan aiheesta, josta sitten keskustelemme. Ehkä filosofian opinnoista on hyötyä tässä lupsakkaassa kerhossa.

Ilmat on olleet kauniita elokuun lopun ilmoja. Minä en ole koskaan kärsimättömänä ihmisenä pitänyt marjanpoiminnasta, kun se on niin hidastakin. Mutta, mutta. Olen ehkä iän myötä ja muistakin syistä muuttunut kärsivällisemmäksi. Siiri-kissan monen kuukauden kesytys toi kärsivällisyyttä ja mikä onni oli, että hän kesyyntyi. Samoin laihdutus tammikuusta toukokuun loppuun toi kärsivällisyyttä.

                            Video mustikkametsästä.

Niinpä siisi otin kauniina päivänä marjanpoimijan ja sankon käteen ja talsin metsään. Levotontahan se poimiminen oli, mutta sain noin 6 litraa mustikkaa, vaikka vaihdoin marjapaikkaa yhtenään. Riensin mättäältä mättäälle. Yhteensä  olen nyt poiminut 28 litraa mustikkaa, mikä määrä ei mahdu enää pakastekaappeihin, joten mehustin eilen 10 litraa isossa kattilassa, koska ei ole mehumaijaa.

Poimin mustikoita myös siksi, että tuntuu täysin älyttömältä syödä kaupan pakastemarjoja puurossa, vaikka metsissä on tuoretta mustikkaa. Kaikki ei tietenkään pääse marjastamaan syystä ja toisesta.

Ja seuraavana iltana sama juttu:mustikkaan ja seuraavana. Minulla on taipumus innostua aina jostakin uudesta, ja nyt se on tämä mustikanpoimiminen. 

Loppukesän aamiainen: Sienisalaattia leivillä ja mustikkaa jugurtissa.

Sienessä olen samoillut joko pelkästään sienestäen tai marjankeruuseen yhdistettynä. Olen ehta sienihullu ja rakastan sienestämistä. Siihen en varmasti kyllästy koskaan. Mutta valitettavasti minulla ei ole suuntavaistoa, ja jos poikkean polulta, eksyn helposti.

                     Lampaankääpää.

Kuinkahan monta kertaa mieheni on pitänyt tulla minua huhuilemaan, kun olen tyystin eksynyt. Olen soittanut hänelle, kertonut missä autoni on ja neuvonut häntä lähtemään kävelemään polkua ja huhuilla. Eksyminen käy helposti  niin, että kun löydän hyvän sienipaikan, onnellisen hurmoksen vallassa kerään sieniä, mutta sitten minulla ei ole mitään käsitystä, missä se polku on, josta poikkesin syvemmälle metsään.

Paistoin lempisieniäni herkkutatteja pastaan.

Ja niin nytkin huomasin, ettei minulla ole aavistustakaan siitä polusta. Kävelin sinne päin, jossa oletin sen olevan. Mutta eipä ollut. Päätin kävellä suoraan korkeita kallioita kohti. Välissä oli suokin. Sitten soitin miehelle, jolla oli puhelinvastaaja päällä. Ei auttanut kuin jaanata eteen päin. Sitten suureksi riemukseni löysin vanhan metsäautotien pohjan ja lähdin seurailemaan sitä mäkien yli. Ja hitsit, tulin hiekkatielle, jonka läheisyydessä on naapurin kota. Pelastuin! Jees!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Ajatukset voivat olla pitkittyneen kivun syynä

Fysioterapian  professori Hannu Luomajoen mukaan kroonisen kivun taustalla on erilaisia psykologisia syitä, ja siksi on tärkeää, että kivusta kärsivä uskoo parantuvansa.

Kivun on luultu pitkään johtuvan elimistöstä löytyvästä kudoksen viasta. Etenkin kroonisessa kivussa vaikuttavat muutkin tekijät.

Suurin osa kivusta on akuuttia kipua, esimerkiksi pitkästä istumisesta tai nilkan nyrjähtämisestä johtuvaa.

Kroonista kipua voidaan tutkia, mutta syytä ei välttämättä löydetä. Monissa tapauksissa kipua ylläpitävät tekijät ovatkin psykologisia.

Jokin on saattanut herkistää keskushermostoa tuntemaan kipua, jonka syynä voivat olla muun muassa stressi, ahdistus, pelko tai masennus.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2017 raportin, jonka mukaan kroonisesta kivusta kärsii noin joka viides työikäinen suomalainen. Luku tuntuu hyvin suurelta.

Kipu saa  alkunsa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista, mutta jos kipu kroonistuu, syynä on usein se, että aivojen ja keskushermoston toiminta muuttuu. Näin käy Luomajoen mukaan myös ajatuksille ja tunteille, joita toistelemme itsellemme, mitä enemmän ajatusta toistetaan, sitä helpommin aivot ja hermoverkosto syttyy ja automatisoituu.

Potilaalle voidaan vastaanotolla jopa sanoa, että selkäsi on sökö. Hänelle ei sanota, että voit olla rauhassa, selkäsi voidaan saada kuntoon. Potilas pelästyy ja ajattelee jatkuvasti, että selkäni on lopullisesti rikki ja tuohonkin kohtaan sattuu. Näin potilas vahvistaa selkäkivun oppimista ja pahentaa kivun tunnetta.

Tässä on kyseessä noseboilmiö eli oletus voinnin huononemisesta toteuttaa itse itsensä. Jos lisäksi varoo kivun takia liikkumista, kierre pahenee. Kivun kannalta olisi juuri parempi toimia päinvastoin, ja yrittää nähdä positiivisia puolia ja liikkua mahdollisuuksien rajoissa.

Luomajoki toivoo, että vastaanotoilla lääkärillä olisi enemmän aikaa kohdata ihminen. Sillä on iso merkitys toipumisen kannalta. Jos potilas saa vastaanotolla hyvän olon, turvallisia tunteita ja uskoa paremmasta, se vähentää kivun tunnetta, vaikka ihmistä olisi vain kuunneltu tosissaan ja empaattisesti.

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.5.2020, kuvat Pixabay

Ientulehdus saattaa aiheuttaa erektiohäiriöitä

Hei, tämähän on aivan miesten aihe. Mutta suurin osa meistä naisista on noiden ukkeleiden kanssa.

Ientulehdus saattaa aiheuttaa erektiohäiriöitä on aika hurja väite hammaslääkäri Erkki Virralta. Hammaslääkärin vastaanotto ei yleensä ole se paikka, jonne erektio-ongelmista kärsivät suuntaavat ensimmäisinä.

Syy ongelmaan voi nimittäin löytyä myös suusta. Monissa tutkimuksissa on löydetty selvä yhteys hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitin ja erktiohäiriöiden esiintymisen välillä.

Parodontiitti on yleinen sairaus ja siitä kärsii yli puolet suomalaisista. Moni ei edes tiedä sairastavansa parodontiittia, koska se on usein oireeton.

Parodontiitin voi huomata helpoiten siitä, että ien on arka tai hieman turvonnut. Jotakin kovaa puraistessa ikenistä saattaa vuotaa hieman verta.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että parodontiitin hoitaminen on samalla vähentänyt erktio-ongelmia.

Yhteys parodontiitin ja erektiohäiriön välillä on looginen. Kun bakteerit leviävät suusta verenkierron välityksellä kehoon, ne käynnistävät matala-asteisen tulehduksen.

Matala-asteinen tulehdus aiheuttaa verisuonten seinämien kovettumia ja ahtaumia. Se on yhdistetty muun muassa valtimokovettumatautiin, ja sama mekanismi oletettavasti toimii myös peniksen verenkierrossa.

Parodontiitti saa alunsa hoitamattomasta ientulehduksesta. Hampaan pinnalle syntyy näkyvää hammaskiveä. Se muodostaa bakteereille hyvän kasvualustan.

Vähitellen hoitamaton ientulehdus kehittyy parodontiitiksi. Pahimmillaan sairaus saa lopulta hampaat irtoamaan.

Parodontiitin ehkäiseminen on helppoa. Hampaat kannattaa harjata kaksi kertaa päivässä fluoritahnalla. Lisäksi hammasvälejä on vielä hyvä lankailla silloin tällöin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.7.2020, kuvat Pixabay

Unettomuus

Minulla on unettomuutta nukahtamisen vaikeuden muodossa kausittaisesti. Olen huono muistamaan aikamääriä, mutta nyt ei ole ollut unettomuutta ehkäpä pariin vuoteen. Kun suljen illalla kirjan, nukahdan miltei heti, kesken ajatustenkin. En heräile yöllä esimerkiksi vessaan. Ja aamulla on levännyt olo, vaikka minulla on taipumusta aamukiukkuun, jos en saa nauttia aamupalasta omaan, hitaaseen tahtiin.

Nyt kesällä valon määrä ja kuumuus voivat häiritä unta. On yleistä, että joinakin öinä ei vaan saa unta tai herää kesken unta valvomaan. Silloin myös huolet voivat alkaa kiusata.

Tilapäinen unettomuus on tavallista ja normaalia esimerkiksi äkillisissä elämänmuutoksissa ja kriiseissä. Joka kolmas aikuinen on kokenut unettomuutta viimeisen kuukauden aikana. Se on paljon se.

Paljon unettomuutta tutkinut psykologi ja psykoterapeutti Soili Kajaste sanoo: "Monet unettomat ovat tunnollisia, vaativia, huolta kantavia ja muiden puolesta uhrautuvia. Unettomuuden kierre syntyy usein siitä, että miten oikein pärjää heikommalla unella."

Unettomuudessa on usein taustalla tunteiden ja ajatusten noidankehä: unettomuus aiheuttaa stressiä ja huolta, mikä taas vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

Vaikean unettomuuden ensisijainen hoitomuoto on kognitiivis-beaharvionaaliset psykoterapiat. Näissä altistetaan ihmistä vähitellen ratkaisemaan unettomuuttaan ja puretaan se vähitellen.

Toinen paljon käytetty työkalu on huolipäiväkirja. Siinä listataan mieltä painavat huolet jo päiväsaikana, niin niitä ei tarvitse pohtia yön pimeinä tunteina.

Kajasteen mukaan on yleistä, että unettomuuteen liittyy pelkoja, jotka ovat voineet alkaa jo lapsuudessa, esimerkiksi vanhemmat ovat riidelleet öisin.

Apu pelkoon on usein sen selvittäminen, mihin pelko liittyy. Sen jälkeen on hyvä puhua itselleen rauhoittavasti, kertoa itselle, että nyt on eri tilanne, on turvallista ja rauhallista. Olen aikuinen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 25.6.2020, kuvat omat