tiistai 13. helmikuuta 2018

Naisen raivo - tästä ei saisi puhua


Naisten käyttämä fyysinen tai henkinen väkivalta on yhä tabu, josta pitäisi vaieta.

Täytyy tunnustaa, että itsekin välillä raivoan sadalla. Mutta en koskaan lyö. Toisaalta astioiden heittely on välillistä lyömistä. Onneksi miehellä on sukkelat jalat.


Jos nainen esimerkiksi neuvolassa alkaa puhua aggressiivisuudestaan, hänet yleensä  sivuutetaan. Naiset on tapana nähdä lempeinä ja suojelevina hahmoina. Raivoava, vihainen, uhkaava nainen on kauhistus muille ja naiselle itselleenkin.

Jos joku jatkuvasti puheissaan väheksyy puolisoaan tai kommentoi häntä kyynisen ivallisesti, voi kyseessä olla parisuhteen henkinen väkivalta.

Mitä väkivalta oikein on? Fyysinen on helppo tunnistaa. Mutta henkinen hakkaaminen on paljon vaikeampaa. Sitä voi olla muun muassa toisen alistaminen, mitätöinti, tunnekylmä suhtautuminen.


Erään tutkimuksen mukaan viime vuonna 36 prosenttia naisista pelkäsi kohtelevansa tai oli jo kohdellut lasta väkivaltaisesti. Parisuhteessa väkivaltaisia oli ollut 38 prosenttia naisista.

Hyvä ja paha viha
Terve viha kuuluu elämään. Sen avulla asetetaan rajoja ja viedään asioita eteenpäin. Hyvä viha on vahvaa energiaa.

Kaikki tunteet ovat sallittuja. Ja kuka vain voi menettää joskus malttinsa ja kontrollin. Jokaisella on kuitenkin vastuu näistä tilanteista. Jos viha ei ole hallinnassa. Se on tuhovoima.


Emmi Latun väkivaltaisia naisia tutkivasta väitöskirjasta selviää, että naiset saattoivat väkivaltaisina kokea voimaa ja hallintaa. Kokevansa olevan kova nainen. Lopuksi kuitenkin väkivalta aiheuttaa naisessa häpeää ja syyllisyyttä.


Haavoitettu pikkutyttö
Väkivaltaisessa - oli se sitten henkistä tai fyysistä - naisessa asuu usein haavoitettu pikkutyttö. Hänen kotinsa on ollut tunnekylmä ja passiiviis-aggressiivinen. Perheessä ehkä aikuiset ovat voineet näyttää kiellettyjä tunteitaan. Mutta lasten on pitänyt olla kiltisti. Itkua ja raivoa ei ole saanut osoittaa.


Lapsi joka ei saa näyttää kaikkia tunteitaan, voi muodostaa identiteetin, jossa hän tuntee olevansa jotenkin paha tai huonosti käyttäytyvä. Hän voi ajatella: En pärjää. Epäonnistun. En kuulu joukkoon. Kun lapsella on turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin, hän pärjää kaikkine tunteineen tulevaisuudessa.

Mitä mieltä olet naisten väkivallasta?



Lähteet: Voi hyvin 1/2018, kuvat omat

8 kommenttia:

  1. On totta, että naisten väkivaltaa ei oteta tosissaan ja se on lakaistu maton alle. Ei vain sen vuoksi ettei sitä haluta nähdä vaan taustalla on myös häpeä. Miesten kokema häpeä. Välillä asia nousee puheenaiheeksi mutta useasti valitettavasti se piiloitetaan :(

    VastaaPoista
  2. Kiitos Melissa kommentistasi. Mielenkiintoinen näkökulma tuo miesten häpeä naistensa tähden. Tai siis mies häpeää sitä, että ns. avuton nainen on hakannut. Kyllä miehet osaa henkisestä väkivallasta puhua. Kun akka vaan nalkuttaa...

    VastaaPoista
  3. Naisten väkivallasta puhutaan todella vähän, olet ihan oikeassa.

    Se taitaa olla todellinen tabu meidän yhteiskunnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuulanneli kommentistasi. Henkisestä väkivallasta puhutaan. Ruumiillisesta ei.

      Poista
  4. En oikein tiedä mitä pitäisi kommentoida, sillä en saanut postauksen punaisesta langasta kiinni...

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hannamaria kommentistasi. Ikävää, ettet saanut postauksen punaisesta langasta kiinni. Ehkä kirjoitan vähän sekavasti.

      Poista
  5. Jälleen todella hyvää pohdiskelua aiheesta, josta ei juurikaan kuule puhuttavan. Vaikka ehdottomasti pitäisi tämäkin tabu nostaa pöydälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi.On todella ikävää, että asiasta ei haluta kirjoittaa tai puhua. Vaikka se kuuluu elämäämme. Niin kuin kuolema, josta onneksi on alettu puhua viime aikoina.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!