perjantai 12. toukokuuta 2017

Neljä luonnetyyppiä värein, mikä väri sinä olet?

Minä en ole yksiselitteisesti ja selvästi mikään näistä värityypeistä. Ehkä sekoitus punaista, vihreää ja sinistä. Ruotsalainen yritysvalmentaja ja käyttäytymistieteiden tutkija Thomas Erikson esittelee uudessa kirjassaan Idiootit ympärilläni neljä persoonallisuustyyppiä, joita hän luonnehtii värein. Erikson lupaa, että elo ja olo helpottuu huomattavasti, kun ymmärtää, mitä persoonallisuustyyppiä toinen ihminen edustaa. Persoonallisuustyypit ovat: punainen - hallitseva, keltainen - vaikuttava, vihreä - vakaa ja sininen - tunnontarkka. Esittelen seuraavaksi näitä persoonallisuustyyppejä tarkemmin.

1)PUNAINEN - hallitseva ja konfliktinkestävä
   Punainen on avoin impulsseille, määrätietoinen, kilpailu-
   henkinen; nopea, ajatusta seuraa heti toiminta; asiat ovat
   tärkeämpiä kuin ihminen

2)KELTAINEN - vaikuttava ideanikkari
   Keltainen on usein keskipisteenä, pidetty, vähän epä-
   käytännöllinen iloinen höpöttelijä; hänelle ihmiset ovat
   tärkeämpiä kuin asiat

3)VIHREÄ - vakaa ja yhteistyöhaluinen
   Vihreä on introvertti (sisäänpäinkääntynyt), hiljainen, hyvä
   kuuntelija, ristiriitoja välttelevä; hänelle ihmiset ovat
   tärkeämpiä kuin asiat

4)SININEN - tunnontarkka ohjeiden noudattaja
   Sininen on tarkka, täsmällinen ja analyyttinen introvertti;
   hän ei välitä small talkista; hänelle asiat ovat tärkeämpiä
   kuin ihmiset
   

Tunnistitko jonkun persoonallisuustyypin selvästi itseksesi?

No, mennään nyt vähän kritiikkiin:

Piirreteorioita on psykologian historassa ollut paljon ja niitä on kritisoitu: Ihmiset käyttäytyvät eri tilanteissa eri tavoin. Esimerkiksi joku voi olla isossa joukossa hiljainen mutta kahdenkesken hyvinkin puhelias. Joissakin kulttuureissa suositaan hillittyä tunneilmaisua kuten muun muassa Japanissa ja Suomessa.

Piirretutkimuksen isä oli Gordon Allport (1897-1967). Hänen mukaansa keskeisiä piirteitä on kaikilla ihmisellä muutamia, ja ne ovat hyvin leimaavia, esimerkiksi aggressiivisuus ja herkkyys. Toissijaisia piirteitä on paljon, ja ne ovat tilannesidonnaisia. Piirteet eivät ole muuttumattomia.

Myöhemmin on luotu esimerkiksi Hans Eysenckin piirreteoria, joka sisältää ulottuvuudet ekstroversio-introversio (ulos- tai sisäänpäinsuuntautuneisuus). Tämä on melko järkevä ja osuva piirreteoria yksinkertaisuudessaankin.

Big five persoonallisuuden piirreteoria on yhä käytössä. Siinä erotellaan nimensä mukaisesti viisi peruspiirrettä: neuroottisuus, ekstroversio, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille.

Mistä piirreteorioiden luojat ovat sitten saaneet aineistonsa?
He ovat saaneet aineistonsa psykologisista testeistä, joita myös kritisoidaan: Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä kysymyksiä samalla tavalla, ja testejä kielestä toiseen käännettäessä ilmaisut vaihtuvat. Myös mieliala ja testaamistilanne vaikuttavat vastauksiin. Nykyisin työhönotossa käytetään koko ajan vähemmän persoonallisuustestejä, koska niiden tulos ei ole välttämättä totta, eikä persoonallisuutta enää pidetä niin tärkeänä rekrytoinnissa.Osa piirteistä voi olla perinnöllisiä. Toisiin piirteisiin oppiminen ja ympäristö vaikuttavat enemmän. Todennäköisesti ulospäinsuuntautuneisuus, energisyys ja vilkkaus liittyvät temperamenttiin, ja näin geneettisiin ominaisuuksiin. Temperamentti ei psykologiassa  tarkoita samaa kuin arkikielinen sana "temperamenttinen"; temperamentti on ainoa koko elämän  ajan samana pysyvä piirre ihmisessä. Se on lähinnä reagoimistapa erilaisissa tilanteissa. Ehkä tästä pitäisi tehdä ihan oma juttunsa tulevaisuudessa.

Mikä on johtopäätös?
Johtopäätös on se, että ihminen on kokonaisuus monia eri piirteitä. Thomas Eriksonin väreillä luonnehdittu piirreteoria on liian typistävä. Ihminen on paljon enemmän.



Lähde: Anna 4.5.2017, numero 18

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!